Kosteus ja olosuhteet

Kosteuden hallinta varastotilassa

Kosteuden hallinta varastotilassa

Kosteus on yksi varastoitujen tavaroiden merkittävimmistä vaurioiden aiheuttajista: se voi homehduttaa tekstiilit, ruostuttaa työkalut, pehmentää pahvilaatikot ja vaurioittaa puuhuonekaluja. Kosteuden hallinta varastotilassa perustuu neljään asiaan: tavarat viedään varastoon kuivina, ne nostetaan irti lattiasta, ilma pääsee kiertämään ja kosteutta seurataan mittarilla. Tästä oppaasta näet, mistä kosteus varastoon tulee, mikä ilmankosteus on sopiva ja milloin kosteudenpoistaja tai ilmankuivain on tarpeen.

Mistä kosteus varastoon tulee

Kosteuden lähde on usein tavaroissa itsessään. Syyssateessa kannetut huonekalut, juuri pestyt matot ja kesämökiltä tuodut puutarhatyynyt sisältävät vettä, joka haihtuu suljettuun tilaan. Tiiviissä muovilaatikossa kosteus ei pääse mihinkään.

Toinen lähde on betonilattia. Maanvaraisen laatan läpi voi nousta kosteutta, ja lattialle suoraan asetetut pahvilaatikot imevät sitä. Alimmat laatikot pehmenevät ja homehtuvat ensimmäisinä.

Kolmas lähde on kondenssi. Suomen ilmastossa kylmän varaston pinnat ovat keväällä usein ilmaa kylmempiä. Kun lämmin ja kostea ilma kohtaa kylmän metallin, betonin tai muovin, vesi tiivistyy pinnalle. Peltikonteissa ja ulkovarastoissa ilmiö on voimakkain.

Vuotava katto, rikkinäinen putki tai sulamisvesi oven alta ovat harvinaisempia mutta nopeimmin vahinkoa aiheuttavia syitä.

Sopiva ilmankosteus ja sen mittaaminen

Tavallisille kotitalouden tavaroille noin 40-60 prosentin suhteellinen kosteus on hyvä tavoitetaso. Pitkään jatkuva korkea kosteus lisää homehtumisen riskiä, etenkin jos kosteus tiivistyy tavaroiden tai rakenteiden pinnoille. Yli 70 prosentin lukemat ovat syy seurata olosuhteita tarkemmin, mutta yksittäinen korkea lukema ei vielä tarkoita homevauriota. Valokuvat, asiakirjat ja arvokas taide voivat vaatia tarkemmin säädellyt olosuhteet.

Suhteellinen kosteus riippuu lämpötilasta. Kylmässä ilmassa sama vesimäärä näkyy korkeampana prosenttilukuna kuin lämpimässä. Siksi kylmävaraston lukemat ovat usein korkeampia kuin lämmitetyn tilan, eikä yksittäinen lukema kerro koko totuutta.

Digitaalinen ilmankosteusmittari maksaa tyypillisesti noin 10-30 euroa. Mallit, jotka tallentavat ylimmän ja alimman lukeman tai lähettävät tiedot puhelimeen, näyttävät myös vaihtelut käyntien välillä. Sijoita mittari varaston keskelle, ei oven tai ulkoseinän viereen. Mittarin valinnasta kerrotaan lisää artikkelissa varastotilan ilmankosteusmittarista.

Tuuletus ei aina kuivaa

Yleinen väärinkäsitys on, että tuulettaminen kuivattaa varaston aina. Jos ulkoilma on lämpimämpää ja kosteampaa kuin varasto, tuuletus tuo sisään kosteutta, joka tiivistyy kylmille pinnoille. Näin käy tyypillisesti keväällä ja kesän lämpiminä päivinä kylmissä varastoissa.

Tuuletus toimii parhaiten, kun ulkoilma on viileää ja kuivaa, kuten pakkaspäivinä tai kirkkaina syyspäivinä. Vuokravarastossa ovea pidetään auki lähinnä tavaroita siirrettäessä, joten rakennuksen oma ilmanvaihto on tärkeämpi. Kysy ennen vuokrausta, onko tilassa koneellinen ilmanvaihto.

Kosteudenpoistajat ja ilmankuivaimet

Kemialliset kosteudenpoistajat, kuten kalsiumkloridia sisältävät rasiat, voivat auttaa vähentämään kosteutta pienissä ja suhteellisen suljetuissa tiloissa. Ne on sijoitettava tukevasti niin, ettei kerääntynyt neste pääse vuotamaan tavaroihin. Silikageelipussit sopivat erityisesti elektroniikka- ja asiakirjalaatikoihin. Kosteudenpoistajat on tarkistettava ja vaihdettava säännöllisesti, eivätkä ne korjaa rakenteista tai jatkuvasta vesivuodosta johtuvaa ongelmaa.

Sähköinen ilmankuivain voi olla tarpeen, jos ilmankosteus pysyy pitkään korkeana eikä ongelma ratkea ilmanvaihtoa tai kosteuslähdettä korjaamalla. Ennen laitteen hankintaa kannattaa selvittää korkean kosteuden syy ja keskustella vuokranantajan kanssa. Kuivaimen tyypillä on merkitystä. Kompressorikuivain toimii parhaiten lämpimässä tilassa, mutta sen teho heikkenee viileässä. Kylmään varastoon sopii paremmin adsorptiokuivain, joka toimii myös alhaisissa lämpötiloissa.

Vuokravarastossa on tarkistettava kaksi asiaa ennen laitteen hankintaa: onko kopissa pistorasia ja salliiko vuokranantaja sähkölaitteen jatkuvan käytön. Kuivaimen vesisäiliö on tyhjennettävä, joten käyntiväli on mietittävä etukäteen. Ilmankuivaimen käytöstä kerrotaan lisää artikkelissa ilmankuivaajasta varastokopissa.

Pakkaus ja sijoittelu ratkaisevat paljon

Kaikki pakataan täysin kuivana. Pestyt tekstiilit, pehmusteet ja matot tarvitsevat kuivuakseen usein useita päiviä. Muovilaatikko suojaa pölyltä ja tuholaisilta, mutta se pitää sisällään myös kosteuden, jos tavara ei ole kuiva.

Laatikot ja huonekalut nostetaan lavoille tai korokkeille irti betonilattiasta. Seinän ja tavaroiden väliin jätetään noin 10 senttimetrin rako, jotta ilma pääsee kiertämään. Lattiakosteuden torjunnasta kerrotaan lisää artikkelissa lavoista ja korokkeista lattialla.

Metalliset työkalut öljytään kevyesti, ja huonekalut suojataan hengittävillä kankailla tiiviin muovikalvon sijaan. Herkimmät tavarat, kuten paperit ja elektroniikka, sijoitetaan varaston keskelle ja ylähyllyille, kauas lattiasta ja ulkoseinistä.

Merkit, joihin pitää reagoida heti

Tunkkainen haju, pehmenneet laatikot, vesipisarat muovilaatikon kannen alla, ruostetäplät ja tummat pilkut tekstiileissä kertovat kosteusongelmasta. Jos mittari näyttää pitkään yli 70 prosentin lukemia, syy kannattaa selvittää ennen kuin vahinko laajenee.

Jos kosteus johtuu rakenteista, kuten vuotavasta katosta tai lattian läpi nousevasta vedestä, ilmoita asiasta vuokranantajalle. Dokumentoi vauriot valokuvin ja ilmoita vahingosta tarvittaessa vakuutusyhtiölle. Siirrä kastuneet tavarat kuivumaan, jotta vahinko ei leviä.

UKK

Tarvitaanko lämmitetyssä varastossa kosteudenpoistoa?
Usein ei, jos tila on hyvin ilmastoitu ja tavarat on viety sinne kuivina. Lämmitys ei kuitenkaan yksin takaa sopivaa ilmankosteutta. Mittari kertoo, tarvitaanko lisätoimia.

Voiko homehtuneen tavaran pelastaa?
Kovapintaiset esineet, kuten metalli, lasi ja muovi, voidaan yleensä puhdistaa. Huokoiset materiaalit, kuten patjat, pehmusteet ja paperit, voivat olla vaikeita tai mahdottomia puhdistaa kokonaan. Homeiset tavarat kannattaa erottaa muista heti, jotta itiöt eivät leviä.

Seuraa kosteutta eri vuodenaikoina

Uuden varaston kosteusolosuhteita kannattaa alkaa seurata heti ensimmäisestä käynnistä lähtien. Mittaa ilmankosteutta ja lämpötilaa ensimmäisten viikkojen aikana sekä mahdollisuuksien mukaan eri vuodenaikoina. Erityisesti kevään ja kesän lämpötilanvaihtelut voivat paljastaa kosteusongelmia, joita talvella ei havaita.

Jos lukemat pysyvät noin 40-60 prosentin tuntumassa, olosuhteet ovat yleensä sopivat tavallisille kotitalouden tavaroille. Jos suhteellinen kosteus pysyy pitkään yli 70 prosentissa tai pinnoille tiivistyy vettä, selvitä syy vuokranantajan kanssa. Rakenteellisissa kosteusongelmissa pelkkä kosteudenpoistaja ei välttämättä riitä.